Tinkalle suoritettiin nisäkasvainoperaatio vuonna 2019. Huomasin marraskuun tietämillä 2018 hieman ennen luustokuvia Tinkalla hieman toisiksi ensimmäisen nisän yläpuolella pallomaisen muodostelman. Kysyin luustokuvien ohessa eläinlääkärin mielipidettä asiaan, joka oli hyvinkin rauhallinen kehotus seurailemaan asiaa. Patti ei muuttunut useamman viikonkaan sisällä mihinkään suuntaan, joten sen annettiin vain olla toistaiseksi. Alitajunnassa joku varoitus kolkutteli nisäkasvaimista, mutta kuuntelin kuitenkin ohjeita.
Tammikuun aikana Tinkan vasemman puolen etummaisten nisien ympäristöön kehittyi useita riisimäisiä patteja, jotka hiljalleen kasvoivat. Ne olivat kooltaan ihan pikkurillinpään kokoisia, ja korkeudeltaan tuskin kahta milliäkään, ja ne muistuttivat pyöritellessä sormien alla hyvinkin vahvasti riisejä. Se yksi pallomainen patti pysyi edelleen samanlaisena vaikka riisimäinen muodostelma laajenikin hiljalleen. Aikani googlaituani ja eläinlääkäreitä konsultoituani päätin varata ajan tutkimuksiin, sillä oma epäilys pateista oli juurikin nisäkasvaimet. Eläinlääkäri oli heti tutkimuksen aikana samaa mieltä kanssani eikä edes ohutneulanäytteitä otettu, sillä pattien riisimäisyys oli hyvin selkeä merkki maitorauhaskasvaimista ja niiden nopea levinneisyys isommalle alueelle taas varoitteli pahalaatuisuudesta. Leikkausaamuna löysin Tinkalta vielä saman puolen kainalosta pallomaisen patin.
Nisäkasvaimet erityisesti vanhemmille koirille ovat hyvin yleisiä, ja niitä on sekä hyvälaatuisina, että pahalaatuisina. Yleensä nartun sterilointi nuoressa iässä vähentää ja/tai minimoi koiran riskiä sairastua nisäkasvaimiin. Tottakai, riski on aina olemassa, mutta sterilaation tuoma muutos hormonaaliseen aktiivisuuteen ehdottomasti pienentää narttukoiran riskejä. Näin nuorella koiralla kuin Tinka oli silloin, oli ennusteet tosi hyviä.
Päädyin ehdottomasti leikkaukseen, joten varattiin aika Eläinlääkäriasema Kamuun Ouluun heti vajaan viikon päähän. Leikkausaamuna oli tarkoitus kuvata ensin koiran keuhkot etäpesäkkeiden varalta, ja kuvien perusteella päättää etenemisestä, ja operaatioon päädyttäessä leikata samaan nukutukseen. Ell suositteli myös sterilaatiota siihen samaan ja kun tieto oli jo valmiiksi, että Tinka ei luustollisesti jalostusmateriaalia ollut niin sehän oli selvää, että sterkka hoidetaan samalla kertaa.
Tinkan operaatio 21.2.2020 alkoi heti aamusta. Vein koiran jo ennen kahdeksaa eläinlääkäriasemalle, jossa odotin kauhusta kankeana koiran ensin nukahtavan, jonka jälkeen Tinka siirtyi hoitajien mukana röntgeniin ja minä odottelemaan tuloksia kuvista. Kuvissa ei mennyt kauaa ja ne tulivat hyvinä takaisin eli etäpesäkkeitä ei löytynyt. Tinka jäi hyvään hoivaan operoitavaksi, ja itse hermoilin sen aikaa muualla. Operaation kesto kokonaisuudessaan oli reilun tunnin verran, ja pian sainkin palata koiran luokse heräämöön.
Huoneessa minua odotteli ihan nukuksissa oleva koira. Tinka oli hyvinkin sievästi nostettu lämpöpuhaltimen vierelle peitteiden alle, ja se sai heräillä aivan rauhassa. Kauaa ei mennytkään kuin pieni kovia kokenut painajainen heräili ja tajuttuaan, että olin lähellä oli se kohta jo sylissä selvittelemässä päätään. Pysyttiin tarkkailussa niin kauan, että Tinka pysyi kunnolla tolpillaan eli hetkihän siinä meni. Loppupäivän se oli ihan pää sekaisin, mutta palautui illalla jo normaaliksi itsekseen. Kipulääkettähän se sai, joten en kokenut koiran olevan kovin kipeä. Valittelihan se oloaan ja sekavaa päätään, mutta myös sitä huomattavasti vähemmän kuin osasin odottaa.
Eläinlääkärin kanssa keskusteltiin leikkauksesta, joka meni älyttömän hyvin. Poisto onnistui täydellisesti ja kaikki nisäkasvainmuodostumat saatiin poistettua sekä kainalon pieni pallomainen patti myös. Päätin lähettää kasvaimet patologin testauksiin, vaikka eläinlääkäri vahvasti epäilikin niiden olevan pahalaatuisia. Halusin kuitenkin varmistuksen asiaan.
Ja sitten hieman leikkuuarvesta. Eläinlääkäri kertoi heti, että kun muodostumaa oli niin laajasti, oli myös leikkuualue iso. Ja sitähän se oli, ja kun kudosta ja ihoa jouduttiin poistamaan paljon oli se jo heti tiedossa, että kireäksi se kylki myös tulee jäämään. Ennuste oli kuitenkin optimistinen, ja arvio koiran paluusta täyteen harrastuskuntoon oli yllättävänkin ripeä, vaikka muutoksia jouduttiinkin arkeen ottamaan.
Samana iltana poistin haavalaput ja alta paljastui puoliksi kalju koira, kolmen sulavan tikin siistit sterkkajäljet, suhteessa erittäin siistit tikkirivi 25 tikillä sekä kevyt mustelma haavan ympärillä. Mustelma laski kolmessa päivässä, haava arpeutui älyttömän hyvin. Poistettiin tikkejä jo heti kahden viikon jälkeen itsenäisesti kahdessa osassa, ja haava pysyi siistinä koko paranteluajan. Kainalon viiden tikin tikkaus muodosti loppuvaiheessa nestepatin, mutta Eläinlääkäriltä kysyessäni oli kyseessä vain turvotus, josta ei tarvinnut huolehtia. Pahkura oli hetken iso, mutta kun haava parani lopukta kokonaan katosi myös pahkura. Nestettä tuollaisessa operaatiossa kerääntyyy ensin herkästi kun haava umpeutuu eikä se pääse pois, joten jotain kautta se vain palaa takaisin elimistöön. Sterkkakohdan kolme sulavaa tikkiä sulivat viikossa ja arpeutuivat tosi kivasti heti.
Leikkuuillalta kuva tikkirivistä!
Kainalon nestepatti, 3vko leikkauksesta.
2,5vkoa leikkauksesta
Nyt näin jälkeepäin kyllähän se kylmää muistella operaatiota, vaikka meille hyvin kävikin. Alle kahden viikon päästä leikkauksesta eläinlääkäri soitteli patoskan tuloksia, ja vastoin kaikkia odotuksia olivat tulokset erittäin hyviä. Kyseessä oli kuin olikin hyvälaatuiset nisäkasvaimet, sekä kainalon patti oli vain reaktiivinen imusolmuke ilman syöpäsoluja, eli todennäköisesti vain ärsyyntynyt jostakin. Olin uutisista valtavan helpottunut ja kiitollinen Eläinlääkäriasema Kamun ERITTÄIN hyvään hoitoon. Samana päivänä sekä seuraavana päivänä koiran kuulumisia soiteltiin ja kyseltiin, ja se tuntui hyvältä. Meistä välitettiin oikeasti. Kiitos Kamu. <3
Nisäkasvaimia ei ole toistaiseksi ainakaan löytynyt lisää eikä kainalostakaan ole löytynyt patteja. Varovasti tuulettelen, että me selvittiin. Meillä oli ihan hirveä päivä, mutta me selvittiin.
Nisäkasvaimia ei ole toistaiseksi ainakaan löytynyt lisää eikä kainalostakaan ole löytynyt patteja. Varovasti tuulettelen, että me selvittiin. Meillä oli ihan hirveä päivä, mutta me selvittiin.
Viikko leikkauksesta
Koira palautui täysissä voimissa harrastuksiin jo huhtikuun alussa aikana porrastetusti. Karvat kasvoivat takaisin jo kesään mennessä, arpi parani ja sulkeutui täysin maaliskuun alussa. Pientä hetkeäkään ei tikkien kanssa ongelmaa ollut missään vaiheessa eikä arpeuman kanssa kosmeettisesti ole ollut ongelmia. Karvojahan sen päälle ei ennustettukkaan kasvavan, mutta iho palautui kimmoisaksi paljon paremmin kuin olisin osannut odottaakkaan. Haavapuku oli meille valtavan hyödyllinen vaate, sillä Tinka oppi heti sen, että rapsuttelu ei ole sallittua vaikka kutisisikin, mutta myös sen, että haavapuvun kanssa pitää ottaa hyvin rauhallisesti. Kamusta ostettiin mukaan haavapuku ja se oli ihan loistava. Se oli päällä koiralla jo heti leikkauksen jälkeen, ja se oli helppo pukea sekä riisua.
Miten arpeuma näkyy meidän arjessa?
- Säännöllisen lihashuollon tarve kasvoi. Valtava arpeuma kyljessä jumittaa vastapuolen sekä kylki itsessään on kokoajan kireänä. Kireyden näkee pääosin pitkissä ojentavissa liikkeissä, kuten rappusissa Tinka on hieman toispuoleinen. Käydään 5-6 viikon välein tutulla hierojalla, joka onkin saanut ihan mahtavasti kylkeen joustoa. Sekin on nyt jo säännöllisellä huomattu, että koirassa jumittavat samat osat kehoa myös yhtä säännöllisesti.
Koira palautui täysissä voimissa harrastuksiin jo huhtikuun alussa aikana porrastetusti. Karvat kasvoivat takaisin jo kesään mennessä, arpi parani ja sulkeutui täysin maaliskuun alussa. Pientä hetkeäkään ei tikkien kanssa ongelmaa ollut missään vaiheessa eikä arpeuman kanssa kosmeettisesti ole ollut ongelmia. Karvojahan sen päälle ei ennustettukkaan kasvavan, mutta iho palautui kimmoisaksi paljon paremmin kuin olisin osannut odottaakkaan. Haavapuku oli meille valtavan hyödyllinen vaate, sillä Tinka oppi heti sen, että rapsuttelu ei ole sallittua vaikka kutisisikin, mutta myös sen, että haavapuvun kanssa pitää ottaa hyvin rauhallisesti. Kamusta ostettiin mukaan haavapuku ja se oli ihan loistava. Se oli päällä koiralla jo heti leikkauksen jälkeen, ja se oli helppo pukea sekä riisua.
Miten arpeuma näkyy meidän arjessa?
- Säännöllisen lihashuollon tarve kasvoi. Valtava arpeuma kyljessä jumittaa vastapuolen sekä kylki itsessään on kokoajan kireänä. Kireyden näkee pääosin pitkissä ojentavissa liikkeissä, kuten rappusissa Tinka on hieman toispuoleinen. Käydään 5-6 viikon välein tutulla hierojalla, joka onkin saanut ihan mahtavasti kylkeen joustoa. Sekin on nyt jo säännöllisellä huomattu, että koirassa jumittavat samat osat kehoa myös yhtä säännöllisesti.
Onnea on Anniina. Luottohieroja! ❤️
- Tinka mieluummin peitsaa kuin ravaa, mutta peitsikin on varsin letkeää sekä kynnet kuluvat tasapuoleisesti, joten yhdistän lisääntyneen peitsin hyvinkin vahvasti tähän. Uintikaudella sekä hierontojen jälkeen Tinka ravailee enemmän. Uintikaudella huomasin hyvin selkeästi sen, että uinnin pakollinen ravitahtisuus ihan selkeästi näkyi positiivisesti kyljen venymisessä. Epätasaisessa maastossa se myös ravailee enemmän, joten sitä hyödynnän paljon.
- Uusi hyppytekniikka. Jouduin opettamaan hyppytekniikan alusta sekä hyödynnän paljon taivuttelevaa jumppaamista matalilla esteillä. Nyt Tinka jo hyppääkin ihan loistavasti koko kroppaa käyttäen!
-Seuruuasento Tinkalle on hankalampi eritoten alkutreenissä, jossa se mielellään hieman avaisi takapäätä sulkutaivutukseen, jolloin leikattu kylki ei joudu venymään yhtä paljon aktiivisessa kontaktissa. Tässä annan koiralle hieman anteeksi, koska se ihan selkeästi yrittää parhaansa, mutta ei kykene ihan täydellisen korrektiin asentoon.
Sinällään mitään en joutunut muuttamaan meidän arjessa kuin sen, että lihastuoltoon keskitytään valtavasti enemmän. Treenisuunnitelmissa otan huomioon vielä tarkemmin levon ja liikkeen suhteen. Tinka liikkuu arjessa ja treeneissä paljon, joten haluan pitää hierontavälin tasaisena sekä jumpata sitä itse ohessa, jotta paras mahdollinen liikkuvuus saadaan koirasta esiin.
Tinka käyttää aktiivisesti ja säännöllisesti Back On Trackin tuotteita, ja se selkeästi nauttii niistä. Verkkoloimea pidetään myös säännöllisesti öisin, ja heti tuulisella tai sateisella kelillä Tinka saa jokasääntakin Botilta päälleen, jotta selkä ja kylki eivät jumiudu entisestään.
Halusin meille tehokkaan nivelvalmisteen luuston kannalta sekä siihen kylkeen öljyjä, joissa on meille kaikki tarvittava. Käänsin tällöin pääni kohti tuttua Nutrolinia. Niveliin Tinka syö hip&jointtia. Sterkan jälkeen Tinka kasvatti täksi talveksi ihan todella huonosti talvikarvaa, joten aloin helmikuussa syöttämään Tinkalle Nutrolinin skin&coat ihoöljyä, ja siis kolmessa viikossa Tinka humautti karvaa! Se on nyt suorastaan pörröinen ja normaali ihon keväinen karvanvaihtokuivuus ihan oikeasti katosi muutamassa viikossa. Ihan uskomatonta! Se myös maistuu Tinkalle erittäin hyvin, joten olen erittäin tyytyväinen.
Operaatiopäivä oli ihan hirveä, ja se pelko humahtaa yli edelleen kun asiaa ajatteleekaan, mutta luojan kiitos meidän tarina sai onnellisen jatkon, vaikka epäilykset vahvoja olikin siihen, että kasvaimet olisivat olleet pahalaatuisia. Onneksi ei. <3
Ps. Meillä on instagramissa menossa Back on Track- lahjakorttiarvonta yhteistyössä Hevos- ja koirahieroja Pia Valtosen kanssa. Käykääpä tsekkaamassa se kuvasta, jonka päällä lukee arvonta! <3
